Tarinaa jälleen diskosta! Disko päivä alkoi uhkaavasti lähestyä ja itse en ollut tällä kertaa vielä murehtinut pätkääkään asiaa. Yleensä on ollut viikkoja sellainen pieni jännitys päällä, mutta tältä vältyttiin tällä kertaa. Disko pidettiin siis torstaina 15.4.2010 ja vasta maanantaina heitin ensimmäiset ajatukset asiasta. Seuraavana päivänä tapahtuikin paljon. Hain valolaitteita, sekä savu/usvakoneen vuokralle Seinäjoelta. Janin toivomuksesta otimme tällä kertaa LED-Palkkeja, jotka ovat erittäin monipuolisia ja monikäyttöisiä kapistuksia. Samaan aikaan sain sähköpostiini myös biisitoive-listan yläasteelta. Näin pääsin vielä viime tipassa hankkimaan tarvittavat biisitoiveet.

Keskiviikko koitti, saliin pääsisimme vasta illalla yhdeksän jälkeen. Illan tullen menimme Wanhalle roudaamaan tavaroita peräkärryyn. Yläasteella oli tietenkin taas samaan aikaan vanhempainilta, jonka vuoksi sali oli täynnä tuoleja ja roudaus meni näin myöhälle. Sekään ei toki vielä riittänyt vaan yläastelaisten vanhemmat olivat täyttäneet Wanhan pihan autoillaan, joten meillä oli vaikeuksia saada peräkärry riittävän lähelle bändikämpän ovea. Tästä innostuneena teimme jokaisen Wanhan pihaan parkkeeratun auton tuulilasille "Vapaaehtoisen parkkosakon", jonka voisi käydä lahjoittamassa seurakunnan nuorityölle. Kymmenistä autoista suurin osa näyttivät nyrpeää naamaa meille, mutta joukosta löytyi myös ihmisiä jotka saivat hymyn naamalleen. Vain yksi uskaltautui maksamaan tämän "parkkisakon".

Vanhenpainilta siitä pikku hiljaa oli loppumaisillaan ja pääsimmen viemään tavaroita yläasteen saliin. Kaikki lattialle periaatteella viemme tavarat yhteen paikkaan salin lattiaa. Kun kaikki tavarat olivat siellä, totesimme tuttuun tapaan meillä olevan ihan pirusti tavaraa. xD Suurin homma olisi kuitenkin vielä edessä ja tästä suurimmasta hommassa suurin homma oli ehdottomasti miljoona kiloa painavien lavaelementtien kasaus. Niiden tieltä raivasimme kaikki tuolit pois. Saatiin se lava sinne kuitenkin pystyynkin. Hommia tehtiin puoleen yöhön asti, kunnes lähdimme kotia kohti.

Diskopäivä koitti, oli siis tortai. Jani oli ollut aamusta asti kasaamassa valoja diskoon ja hyvältä ne näyttivätkin. Itse tuli kahden aikoihin paikalle ja saman tien hoidin talonmiehen paikalle ottamaan paloilmoittimet pois päältä, sillä uskalsimme tällä kertaa kokeilla savukonetta jälleen diskossa. Talonmies marssipaikalle ja kertoi ottaneesta hälyttimet pois käytöstä jo aiemmin. Lisäksi kertoi jättäneensä paloilmoitinkeskuksen ns. huoltotilaan, siltä varalta jos hälytys kuitenkin tulisi ei se välittäisi sitä hätäkeskukseen asti. Siinä tentatessani talonmiestä hoksasin talonmiehen olevan sama kuin muutama vuosi takaperi, jolloin hän kehui ottaneensa hälyt myös pois. Jutun siitä diskosta voit käydä lukemassa Täältä. Tämä herätti heti pienen alitajuntaisen epäilyksen asiasta, mutta päätin kuitenkin luottaa mieheen ja antaa mahdollisuuden tehdä hälyjen poisto oikein. Toki mainitsin silti hänelle juurikin näin: "KUN me nyt saadaan tänään palohälytys aikaiseksi, niin se ei ole sitten kenenkään muun syy kuin sinun!" HUOM! "KUN".

Janikin vielä pääsi mainitsemaan, että ei pitäisi luottaa kyseiseen henkilöön, mutta annettiin nyt armon käydä oikeudesta. Kello läheni kuutta uhkaavasti, kun saimme Kristianin kanssa soittolistan tehtyä suunnilleen valmiiksi. Väkeä alkoi tippua saliin pikku hiljaa ja välillä näytti jopa, ettei tänne ole tulossa juurikaan väkeä. Mutta siinä puolen tunnin sisään sisällä oli laskettuja yläastelaisia noin 185, johon olin itse enemmän kuin tyytyväinen.

Puoli seitsemän pintaan pääsimmen täyteen vauhtiin ja heitimme ensimäisen hitaan kehiin. Tästä jatkettiin armotonta diskomeininkiä hyvinkin tasan seitsemään asti, jolloin laitoimme soimaan Sonata Arctican - Tallulah, biisin hitaana. Biisin puolessa välissä kuulin kuitenkin sen mitä olin eniten pelännyt, nimittäin sen hel***in palosireenin. Sillä sekunnilla kun sanoin Janille asiasta hänellä oli jo kännykässä pikavalintana 112, jotta ehdimmen perua hälytyksen. Minä taasen ilmoitin yleisölle, että kyseessä on tosiaan ainoastaan virheellinen palohälytys joka johtuu täysin käyttämästämme savukoneesta. Siinä sitten juoksin palokunnan johtoautoa vastaan ja sitä odotellessani soitin tälle pirun talonmiehelle todella kiukkuisen puhelun. Ja niin harvoin kun minä hyvin käyttäytyvä nuorimies kiroilen muiden kuullen tai suoraan päin naamaa haukun ihmistä niin nyt näin pääsi käymään. En ollut hetkeen ollut niin kiukkuinen kuin silloin. Kiukku toki laantui puhelun päätyttyä ja palokunnan saavuttua ja oikeastaan muuttui vain nauruksi. Tulipa jälleen jollain mielin legendaarinen disko!

Tämä palohälytys hässäkkä siitä sitten pian laimeni ja saimmepas edes kunnon aplodit yleisöltä, joka nosti kyllä hymyn naamalle. Tätä hetkeä muistellaan taas vain pienin naurahduksin ja hymähdyksin. Ilta suojui mallikkaasti toivebiisejä toteutellen ja loppuun soitimme perinteiseen tapaan kaksi hidasta, joista toinen oli kokeilu hidas Nightwish:iltä. Hyvähän se oli!

Disko oli päättynyt ja ruodaus saattoi alkaa. Meitä auttamaan saimme Tuomas Nurttilan, joka oli myös apuna tuomassa näitä saliin keskiviikkona. Suuri kiitos Tuomakselle! Meillä oli mukana tällä kertaa vanha kunnon "räyhä"-kaapeli, eli miljoonakilometriä pitkä valkoinen kaukokaapeli. Tämän saimme houkuteltua keräämään Maija Fors:n, joka lopulta onnistuikin siinä. :) Mutta vielä suurempi apu Maijasta oli, kun annoimme hänelle tehtäväksi meidän nimeämän pulmalaatikon. Käytännössä se on yhdenpaikan räkki, jossa on himmennin. Sen sisälle täytyy mahduttaa älyttömän paljon tavaraa, pääasiassa piuhoja. Tämä homma ei jostain syystä vain onnistu meiltä vaan tällä kertaa Maijan sai älykkyystehtävän tehtäväksensä. Hyvin hän siinä onnistuikin, kiitos, 10 pistettä ja papukaijan merkki. Tavarat menivät harvinaisen jotuisasti kohti wanhaa ja illan päätteeksi menimme perinteiseen tapaan syömään vielä ABC:lle, vakio pöytään tietenkin. :)


Sisältö: Kuvat, videot